Lukiolaiskannettava


Tuki ja ohjeet

Tuki ja ongelmatilanteet


Jos tarvitset neuvoja Lukiolaiskannettavan hankinnassa tai käytössä ota yhteyttä tukipalveluumme.
Tukipalveluumme saat yhteyden:

  • chat-keskustelun kautta, joka löytyy www.lukiolaiskannettava.fi -sivustolta
  • soittamalla tukinumeroon 014 4591 625 arkisin klo 8-16.
  • voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen uusi@tuki.opinsys.fi

Johdanto


Lukiolaiskannettava on opiskelutyökalu jonka kehittämisessä keskitytään siihen, että opiskelun arkipäivän asiat toimivat: e-kirjat avautuvat, netistä käytettävät asiat pelaavat ja oppimisympäristöt toimivat. Lukiolaiskannettava on testattu toimivaksi YTL:n kehittämässä Abitti-järjestelmässä, joka otetaan käyttöön ensimmäisen kerran syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksissa.

Lukiolaiskannettava ei ole siis tarkoitettu viihdelaitteeksi. Silti useimmat verkon viihdepalvelut toimivat järjestelmässä, mutta Opinsys ei takaa niiden toimintaa.

Sanastoa

Pääkäyttäjä - Kannettavan pääkäyttäjä on ensimmäinen kyseiselle laitteelle kirjautunut käyttäjätunnus. Pääkäyttäjällä on erityisoikeuksia verrattuna muihin tietokoneen käyttäjätunnuksiin nähden. Pääkäyttäjällä on oikeus

  • hallita laitteen käyttöoikeuksia
  • asentaa suljetun lähdekoodin ohjelmistoja
  • tehdä muutoksia järjestelmänhaltijana (root) laitteen ollessa kehittäjätilassa
  • ottaa käyttöön Opinsysin tarjoamia päivityksiä

Kehittäjätila - Kehittäjätila mahdollistaa järjestelmän muokkaamisen ns. root-oikeuksin. Kehittäjätila on tarkoitettu käyttäjille jotka haluavat testailla asioita tai asentaa järjestelmän ulkopuolisia ohjelmistoja. Kehittäjätilan root-oikeuksia tulee käyttää varoen, koska sen kautta laite on mahdollista esimerkiksi tyhjentää tai saada tilaan jossa se ei enää käynnisty.

Digabi - Digabi on ylioppilaslautakunnan projekti, jonka tavoitteena on sähköistää ylioppilaskokeet täysin vuoteen 2019 mennessä.

Abitti - Abitti on ylioppilaslautakunnan kehittämä koejärjestelmä. Koejärjestelmä koostuu DigabiOS-käyttöjärjestelmästä sekä internetselaimella tehtävästä koeohjelmistosta.

Laitteen käyttöönotto


Seuraavassa on tärkeimmät laitteen käyttöönottoon ja peruskäyttöön liittyvät ohjeet.

Käyttäjätunnuksen tekeminen

Lukiolaiskannettavan käyttämiseksi tarvitset käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnuksen luonti tapahtuu lukiolaiskannettava.fi -sivustolta seuraavasti:

  • Mene www.lukiolaiskannettava.fi -sivustolle jollakin internetissä olevalla laitteella (tietokone, Tablet-laite, kännykkä tms.)
  • Valitse Luo tunnus
  • Syötä avautuvalle sivulle sähköpostiosoitteesi
  • Saat sähköpostiisi ohjeet, lue ne ja napsauta siellä olevaa linkkiä.
  • Syötä avautuvaan lomakkeeseen siinä pyydetyt tiedot ja valitse lopuksi Lähetä-painike.

Ensimmäinen kirjautuminen Lukiolaiskannettavalle

Kaikki Lukiolaiskannettavat ovat identtisiä aina ensimmäiseen kirjautumiseen saakka. Tämän jälkeen ensimmäisestä kirjautuneesta käyttäjästä tulee automaattisesti laitteen pääkäyttäjä. Pääkäyttäjällä tarkoitetaan käyttäjätunnusta, jolla on oikeus:

  • hallita laitteen käyttöoikeuksia,
  • asentaa suljetun lähdekoodin ohjelmistoja,
  • tehdä muutoksia järjestelmän haltijana (root) laitteen ollessa kehittäjätilassa,
  • ottaa käyttöön Opinsysin tarjoamia päivityksiä.

Kun laitteen käyttäjälle on luotu oma käyttäjätunnus, on hänen mahdollista kirjautua Lukiolaiskannettavalle. Kirjautuminen tapahtuu seuraavasti.

  • Käynnistä Lukiolaiskannettava ja odota että se käynnistyy kirjautumisruutuun.
  • Kun laite on käynnistynyt kirjautumisruutuun, yhdistä kannettava internetiin. Tämä tapahtuu valitsemalla ruudun yläpaneelin verkkokuvakkeesta saatavilla oleva langatonverkko tai liitä kone verkkoon verkkokaapelilla.
  • Ensimmäisellä käyttökerralla kirjautuminen ei välttämättä toimi välittömästi verkkoon liittymisen yhteydessä. On suositeltavaa odottaa noin 30 sekuntia ennen ensimmäistä kirjautumista.
  • Kirjautuminen tapahtuu syöttämällä oma käyttäjätunnus sille varattuun kenttään kirjautumisruudussa ja painamalla Enter-painiketta (rivinvaihto).
  • Tämän jälkeen seuraavaan kenttään syötetään käyttäjätunnuksen salasana.

Ohjelmistot


Yleistä Lukiolaiskannettavan ohjelmistoista

Lukiolaiskannettavan ohjelmistot koostuvat valikoimasta esiasennettuja sovelluksia. Kaikki sovellukset ovat laitteille kiinteästi asennettuja. Käyttäjät eivät voi oletuksena muokata, poistaa tai asentaa uusia sovelluksia laitteille. Laitteen pääkäyttäjä voi tehdä tietokoneelle muutoksia kehittäjätilassa. Tästä ominaisuudesta kerrotaan lisää kokeelliset ominaisuudet -kappaleessa.

Oletuksena kaikki laitteen esiasennetut sovellukset ovat maksuttomia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Ohjelmistoja voidaan lisätä esimerkiksi palautteiden mukaisesti. Ohjelmia voidaan myös poistaa niiden elinkaaren päättyessä. Poistettaville sovelluksille pyritään aina löytämään korvaaja. Käyttäjän on mahdollista asentaan kannettavalle myös suljetun ohjelmistolisenssin sovelluksia, joiden levittäminen tai esiasentaminen ei ole Opinsysin puolesta mahdollista. Näytä ovat esimerkiksi Google Chrome -selain tai Adobe Flash -liitännäinen.

Yleissovellukset

Tärkeimmät Lukiolaiskannettavan sovellukset ovat verkkoselain ja toimisto-ohjelmat. Niiden osalta Opinsys pyrkii seuraamaan uusimpia saatavilla olevia versioita ja selvittää aktiivisesti niissä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia.

Sovellus Kuvaus
Firefox-selain Avoimen lähdekoodin internet-selain, jolla voi käyttää myös esimerkiksi Java-teknologiaa käyttäviä verkko ja oppimissovelluksia.
Chromium-selain Googlen internetselaimen avoimenlähdekoodin versio, joilla toimii parhaiten Googlen omat verkkosovellukset.
LibreOffice Toimisto-ohjelmistopaketti, jolla voidaan tehdä tekstinkäsittelyä, taulukolaskentaa ja esitysgrafiikkaa.

Muut ohjelmistot

Kannettavalta löytyy myös muita suosittuja ja tärkeiksi havaittuja ohjelmia. Osa näistä ohjelmista on sovelluksia, joiden kehitykseen tai ylläpitoon Opinsysillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Niiden toiminnan jatkuvuus on kiinni kolmansista osapuolista. Näiden ohjelmistojen päivityksiä ja muutoksia tehdään harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan, mutta Opinsys ei vastaa ohjelmistoissa mahdollisesti olevista virheistä tai toimimattomista ominaisuuksista.

Muut järjestelmän sovellukset noudattavat Ubuntu 14.04 Linuxin mukaisia ohjelmistoversioita ja päivityksiä.

Sähköisen ylioppilaskirjoituksen Digabi-sovellukset

Ylioppilaslautakunnan Digabi-projektin tähtäimenä on sähköistää ylioppilaskirjoitukset vuoteen 2019 mennessä. Ensimmäisinä oppiaineina sähköisten kokeiden piiriin päätyvät syksyllä 2016 saksa, filosofia ja maantiede.

Ylioppilaskirjoituksissa varsinaiset koevastaukset tehdään verkkoselaimella käytettävällä Abittijärjestelmällä. Sen lisäksi Digabi-projekti on määritellyt ylioppilaskokeessa käytettävät ohjelmat joita voi käyttää apuna koetta tehtäessä.

Abitti-järjestelmä ja DigabiOS-käyttöjärjestelmä tarjoavat kaikille opiskelijoille samanlaisen ympäristön kokeen tekemiseen. Kokeessa käytettävät ohjelmistot koostuvat maksullisista ja maksuttomista sovelluksista. Näistä maksuttomat sovellukset ovat pääasiassa avoimen lähdekoodin sovelluksia.

Lukiolaiskannettavasta löytyy oletuksena seuraavat, myös DigabiOS:ssä käytettävissä olevat ohjelmat.

  • LibreOffice – LibreOffice-toimisto-ohjelmisto käsittää perinteisen tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikan ja henkilökohtaisen tietokannan.
  • GIMP - Gimp on vaativampaankin kuvien käsittelyyn sopiva ohjelmisto.
  • Pinta – Pinta on Paint.net -tyylinen kuvankäsittelysovellus.
  • Inkscape – Inkscape on vektorigrafiikan muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma.
  • Dia – Dia on pieni sovellus, joka on tarkoitettu erilaisten kaavioiden piirtoon.
  • wxMaxima – wxMaxima on symboliseen laskentaan suunniteltu ohjelma.
  • Geogebra – Geogebra on sovellus esimerkiksi geometrian opiskeluun.

Lisäohjelmistot

Laitteen pääkäyttäjän on mahdollista asentaa tietokoneelle rajattu valikoima suljetun lähdekoodin sovelluksia. Ohjelmat tulee asentaa erikseen, koska niiden käyttöehdot eivät salli esiasennusta. Nämä ohjelmistot ovat tyypillisesti tiettyjä yleisesti käytössä olevia ohjelmistoja, joita voidaan tarvita esimerkiksi tietyn sisällön katsomiseksi. Ohjelmistojen asentaminen tapahtuu valitsemalla työpöydältä Menu > Kannettavan asetukset. Tämä sivu avautuu myös, kun laitteelle on kirjauduttu ensimmäistä kertaa. Asetuksista laitteen pääkäyttäjä voi asentaa joko yksittäisiä sovelluksia tai sitten kerralla kaikki tarjolla olevat ohjelmistot. Asentamalla ohjelmistot käyttäjä hyväksyy niiden lisenssit.

Ohjelmisto Kuvaus ja käyttötarkoitus
Adobe Flash Plugin Adobe Flash Plugin on verkkosivuilla käytetty sisältöliitännäinen jota käytetään laajasti esimerkiksi animaatioiden ja liikkuvan kuvan esittämiseen. Adobe Flash Plugin on käytössä vain Firefox -verkkoselaimessa. Esimerkiksi Googlen Chrome-selain käyttää omaa sisäänrakennettua Flash-toistinta. Flash-liitännäistä vaativat esimerkiksi seuraavat palvelut:
Adobe Acroread Acroread on pdf-tiedostojen lukemiseen tarkoitettu ohjelma. Järjestelmässä on käytettävissä muitakin pdf-lukijoita, mutta Acroread tarvitaan joidenkin pdf-tiedostojen avaamiseen. Esimerkkejä tällaisista ovat jotkin lomakkeet ja kerroksia (layereita) sisältävät dokumentit.
Cmaptools Cmaptools on yleinen koulumaailmassa käytetty käsitekarttaohjelma.
Dropbox Dropbox on pilvipalvelu joka mahdollistaa tiedostojen synkronoinnin useiden eri laitteiden välillä.
Geogebra Geogebra on yksi YTL:n määrittelemistä ylioppilaskokeessa käytettävistä ohjelmista. Geogebraa käytetään esim. geometrian opiskelussa.
Google Chrome Google Chrome on internetselain, joka takaa parhaan toimivuuden Googlen omille palveluille (Drive, hangouts yms.) sekä joillekin Flash-sisältöä tarjoaville sivustoille.
LoggerPro LoggerPro on yksi YTL:n määrittelemistä ylioppilaskokeessa käytettävistä ohjelmista. LoggerPro on fysiikan tutkimusdatan keräykseen ja analyysiin tarkoitettu sovellus.
Oracle Java JRE Oracle Java on Java-ohjelmien suoritukseen tarvittava sovellus. Oraclen Javaa käytetään erityisesti verkkopalveluissa käytettävien Java-sovellusten suorittamiseen.
Skype Skype on sovellus, jolla voi soittaa maksuttomia internet-puheluita.

Kokeelliset ominaisuudet


Lukiolaiskannettava on opiskeluun suunnattu työkalu. Se tarjoaa opiskelijalle valmiin ja toimintavarman laitteen jota käyttäjän ei tarvitse itse ylläpitää.

Normaalikäytössä Lukiolaiskannettava on vakioitu ympäristö, jonka ohjelmistovalikoima, työpöytäasettelu jne. on ennalta määrätty. Käyttäjä ei voi esimerkiksi asentaa tai poistaa koneelle uusia sovelluksia. Kaikki ohjelmistot päivittyvät keskitetysti ja laitteen haltija voi tehdä päivitykset itse käyttöliittymässä olevasta painikkeesta haluttuna ajankohtana.

Käyttäjiä ei silti ole lukittu vain Opinsysin ylläpitämään käyttöjärjestelmään. Halutessaan laitteen haltija voi ottaa itselleen ohjat käsiinsä ja halutessaan vaikka ylläpitää laitetta itse. Kyseistä ominaisuutta kutsutaan Kehittäjätilaksi. Kehittäjätilaa käyttäessä laitteen käyttäjä luopuu tilapäisesti Opinsysin tarjoamista päivityksistä. Laitteelle tehdyt muutokset eivät kuitenkaan estä paluuta Opinsysin ylläpitämään järjestelmään tai sotke sen toimintaa.

Normaali käynnistys vs. kehittäjätila

Lukiolaiskannettavissa on käytössä kaksi tilaa: normaalitila ja kehittäjätila. Tila valitaan koneen käynnistysvalikossa ennen kuin järjestelmä on käynnistynyt. Käynnistysvalikko muistaa edellisen valinnan, mutta valintaa on mahdollista muuttaa jokaisella käynnistyskerralla.

Normaalitilassa järjestelmän päivitykset tulevat valmiina päivityspaketteina ja koko järjestelmä päivittyy kerralla. Koneen pääkäyttäjä saa ilmoituksen saatavilla olevasta päivityksestä työpöydälle. Normaalitilassa järjestelmään ei voi asentaa itse ohjelmia tai tehdä muutoksia. Valmiina tulevat päivitykset ylikirjoittavat kaikki muutokset, joten tällä estetään niiden hajoaminen. Lukiolaiskannettavan tukipalvelu antaa tukea vain normaalitilassa olevalle kannettavalle.

Kehittäjätilassa ei käytetä valmiita päivityspaketteja ja päivitysten teko on pääkäyttäjän vastuulla. Kehittäjätila vastaa toiminnallisuudeltaan pitkälti normaalia Ubuntu-kannettavaa, jossa käyttäjä voi itse asentaa ohjelmia ja tehdä mitä vain muutoksia. Ohjelmien päivitykset tehdään samalla tavalla kuin normaaleilla Ubuntu-koneilla. Pääkäyttäjäoikeuksia voi käyttää sudo-komennon avulla.

Kehittäjätila käyttää pohjana samaa järjestelmää kuin normaalitila ja kone on mahdollista käynnistää takaisin normaalitilaan milloin vain. Näiden välillä voi myös vaihdella vapaasti. Huomaa kuitenkin, että mikäli päivität järjestelmän normaalitilassa, myös kehittäjätila nollautuu ja käyttää tämän jälkeen pohjana uutta järjestelmäversiota. Tätä ominaisuutta voi käyttää myös omien muutosten nollaamiseen, jos jokin on mennyt pieleen kehittäjätilassa.

Teknisesti kehittäjätila toimii niin, että vain tehdyt muutokset tallennetaan ja järjestelmä on yhdistelmä ylläpidetystä järjestelmästä ja siihen tehdyistä muutoksista. Kun kone käynnistetään takaisin normaalitilaan, muutokset sisältävää tiedostoa ei käytetä. Jos kone käynnistetään uudestaan kehittäjätilaan, vanha muutostiedosto otetaan käyttöön, jolloin aikaisemmin tehdyt muutokset tulevat taas käyttöön. Muutoksille on tilaa 5Gt.

Käyttöjärjestelmän vaihtaminen

Konetta ei ole lukittu mihinkään järjestelmään ja siihen voi halutessaan asentaa oman käyttöjärjestelmän. Lukiolaiskannettavaan kuuluva tukipalvelu antaa kuitenkin käyttötukea vain normaalitilassa olevalle järjestelmälle. Jos haluat joskus palata takaisin ylläpidettyyn järjestelmään, kannattaa kannettavan kiintolevystä ottaa varmuuskopio kehittäjätilassa esim. dd-komennolla. Tällöin voit palauttaa koko järjestelmän ilman uudelleenasennusta.

Silverlight-tuen asentaminen

Silverlight tukea on mahdollista yrittää ottaa käyttöön käyttämällä pipelight-laajennosta. Pipelight asentaa käyttäjän kotikansioon Silverlightin Windows-version jota käytetään Wine-ohjelmiston avulla. Pipelightin käyttö ei vaadi kehittäjätilan käyttämistä.

Pipelight-pluginilla aktivoidaan silverlight 5.1 -tuki seuraavasti.

  1. Ohjelmavalikosta löytyy apuohjelmien alta Pääte, josta aukeaa komentorivi. Komentoriville tulee kirjoittaa alla oleva rivi ja painaa enteriä:
    pipelight-plugin --enable silverlight5.1
  2. Komennon antamisen jälkeen ruudulle tulee tietoa ohjelmien lisensseistä, jotka tulee hyväksyä, jotta laajennuksen voi asentaa. Hyväksyminen tapahtuu Y-kirjaimella.
  3. Lisenssin hyväksymisen jälkeen Firefox tulee sulkea (kaikki ikkunat kiinni) ja käynnistää se uudestaan. Hetken kuluttua uudelleenkäynnistyksen jälkeen näytölle tulee ikkuna, joka kertoo pipelight-pluginin asennuksesta. Asennus kestää joitakin minuutteja ja tällöin selainta ei pysty käyttämään. Teknisesti laajennus asennetaan kotihakemistoon .wine-pipelight -hakemistoon ja laajennuksen ajamiseen käytetään Wine-ohjelmistoa.

HUOM! Olemme havainneet, että Silverlight tuki ei tästä huolimattakaan aina toimi uusimpien Firefox-selainversioiden kanssa luotettavasti. Siten kyseisen sisällön katsominen ei välttämättä aina onnistu.